Lumi nousi jäärogainingin pääosaan

Jäärogaining 2018 aka umpihankirogaining käytiin Leppäveden ympäristössä 17.3.2018. Keski-Suomen massiivinen lumimäärä muutti tapahtuman luonteen
edellisistä vuosista täydellisesti.

Vuosi sitten lähtöviivalla oli hyvä valikoima jäällä liikkumiseen tarkoitettuja välineitä kuten luistimia ja potkukelkkoja. Tänä vuonna suurimmalla osalla oli jaloissaan sukset. Muutama uskaltautui maastoon lumikengillä, liukulumikengillä ja jopa pelkissä lenkkareissa.

Korkeasta hangesta huolimatta osallistujilla piisasi hauskuutta. Suurin hankaluus maastossa ei ollutkaan hanki vaan järvellä lumen alla vaaninut vesi. Ilman mitään merkkejä saattoi suksi tussahtaa lumen läpi vesikerrokseen. Seurauksena oli tietysti suksen jäätyminen ja suuren lumimäärän tarttuminen sukseen. Pakollisia suksien puhdistustaukoja riitti jokaisella joukkueella.

Tavallisillakin suksilla lumihangessa pärjättiin mutta parhaiten matka eteni metsäsuksilla. Jos turvautui teihin, latuihin, kelkkauriin ja muihin tampattuihin uriin niin myös kapealla suksella selvisi melko pitkälle.

Lopputulokset näyttävät yllättävän samanlaisilta kuin kahtena edellisenä vuotena. Raatojuoksijat eli Manu Humppi ja ja Jussi Rosenström veivät taas kerran voiton. Voittajien välineinä olivat metsäsukset + tunturisukset ja viimeisen tunnin aikana vielä tavalliset sukset.

Raivojuoksijat hallitsevat jäärogainingia.

Kuukkajärven urheilusukeltajat Juha Kujanen ja Timo Ruokonen olivat jälleen kerran toisia. Tänäkin vuonna urheilusukeltajat olivat liikkeellä metsäsuksien kanssa, mutta retkeilyllisin perustein suunniteltu reitti ei riittänyt raivojuoksijoiden pisteitä rohmuavaa reittiä vastaan. Kolmanneksi kahdeksan tunnin sarjassa jäivät R&R:n Reetta Heiskanen ja Riku Kankkunen, vain viiden pisteen erolla kakkoseen .

Neljän tunnin sarjassa tiukka kisa ratkesi Ryläyksen ystävät 2 -joukkueen hyväksi. Hiihtosuunnistajan varustus ja pääasiassa jäällä kulkenut reitti vei Mari Koivusen Marja Rantasen tiukkaan kahden pisteen voittoon ennen Mari ja Ari Varista. Kumpikin joukkue kulki aivan eri alueella, mutta molempien kuljettu matka oli lähes sama kuten myös pistemääräkin. Marjanpoimijat jäivät kolmanneksi.

Osallistujajoukossa oli tänäkin vuonna ulkomaalaisväriä. Ranskasta tullut FrenchTouch – Lozère Sport Nature kokeili rohkeasti tossutaktiikkaa umpihangessa. Tuloksena viides sija neljän tunnin sarjassa.

Rata oli jälleen kerran ylimitoitettu. Ratamestari odotti ja toivoi hankikantoa, mutta sitä ei kuitenkaan saatu, vaikka viime hetken sää olikin lupaava. Osallistujien kulkemat matkat jäivät kauaksi ennakoidusta. Rasteja riitti ylenmäärin.

Ehkä ensi vuonna saadaan supernopeat olosuhteet eli jäälle luistelukeli ja metsän puolelle hankikanto?

jaarogaining.blogspot.fi